Painokuosi





Kudottuani pienen pätkän koeloimea oli vuorossa painokuvion suunnittelu. Ajatuksena oli suunnitella geometrinen kuvio, jossa olisi ripaus inspiraatiokuvissa vahvasti esiintynyttä luontoa.  Suunnitteluun sain lisää virtaa metsälenkillä koiran kanssa. Puolukan lehdet olivat kuin toimikasta, siihen vielä ripaus siksakia ja vinoa viivaa.

 

Piirtäminen ja värittely olivat todella hidasta. Pää keksi koko ajan uusia, mahdollisia painokuvioita, mutta kädet eivät ehtineet ideoita tallentaa. Siitä kuoriutui idea oman ruutupaperin kehittelystä. Loppuillan piirsin vinoja viivoja ruutupaperille. Koululla voisin tulostaa siitä useamman kopion ja näin nopeuttaa suunnittelua.

 

Suunnitelma toimi ja koulupäivän aikana sain kehiteltyä useampia vaihtoehtoja painokuosiksi. Niin paljon oli siksakia ja kolmioita, erilaisia geometrisia kuvioita, että silmissä vilisi.

Jäljelle jäi neljä parasta vaihtoehtoa. Valintaan sain hieman henkistä tukea kotoa ja voittajaksi valikoitui ylin malli. Siitä tein lopulta painoseulan.

ja kokeilut:

Päivän päätteeksi olin todella ylpeä aikaansaannoksistani. Pidin painokuosista paljon ja sain siitä positiivista palautetta. Se sopi materiaaleihin, tuotteisiin ja värimaailmaan. Olotilasta sain nauttia vain hetken. Illalla selasin Internetissä kuvia ja eteeni ilmestyi tuo "minun" kuvioni. Tiesin toki, että suunnikas ei ole minun keksintöni, mutta löytöni oli lähes identtinen, kuvion rytmityksineen päivineen. Tuskaani lisäsi se, että kuviota on käytetty melko uusissa, suomalaisissa käyttötekstiileissä.

Automaattisesti ajattelin plagioineeni yllä olevan kuvion. Halusin poistaa kaikki ottamani kuvat. Tunsin tehneeni turhaa työtä.

Olen keskustellut usean ihmisen kanssa tästä tapahtuneesta. Kaikki ovat todenneet, että kyseessä on yleismaailmallinen kuvio. Suunnitteluprosessin mukaan en ole mitään enkä ketään kopioinut. Se on vain omasta valinnasta kiinni, haluanko sitä tuollaisena käyttää.

Suuri kysymys olikin: Jääkö asia vaivaamaan niin, etten pysty seisomaan työni takana?

Mitä enemmän tuijottelin kuviota, sitä enemmän ihastuin ja ahdistuin. Lopulta päädyin pitämään idean kuviosta. Palasin yllä mainitun ruutupaperin ääreen, ja saman kuvion pohjalta aloin muuttaa painokuosin rytmitystä. En siis luovu alkuperäisestä, teen vain pieniä muutoksia.