torstai 31. lokakuuta 2013

Muotoilua





Juuri ennen syyslomaa otin kangaspuista pois ensimmäisen osan kokeilusta. Kotona tunnustelin materiaaleja ja muotoilin kangasta. Alkoi vaikuttaa siltä, että ohut juutti kuteena toimisi ainakin koreihin. Juutin ansiosta kangas pysyy koriksi taivuttaessa hienosti muodossaan. Kangas on karheaa, mutta samalla pehmeän näköistä.


 

torstai 24. lokakuuta 2013

Koeloimi

loimen pituus 4,1 m, lankaluku 560, materiaali: kerrattua pellavaa tex 105x2


Muistilaput kudelangoista: aivina 4, rohdin 6 ja 8

yläkangas

alakangas

valkoista pellavaa, juuttia ja sisalia, musta paksu kude on kookoslankaa



Koeloimen suunnittelussa aloitin sidoksen valinnalla. Tiesin, että tulen kutomaan kankaan ontelona. Sen mukaan olin taskusäilytintä suunnitellut ja sillä sidoksella saisin aikaan tarvittavat taskut. Ontelossa kudotaan kahta kangasta päällekkäin ja ne sitoutuvat toisiinsa vain reunoista.

Olin aiemmin vannonut, että en opinnäytteessäni paina kankaalle mitään. Pidin sitä liian suurena riskinä ja pelkäsin pilaavani työn. Koska halusin taskusäilyttimen taskuihin tuoda geometrisuutta, oli aikomuksena tuoda siihen sitä sidoksen kautta. Vaihtoehtoina oli mm. katko- ja murtotoimikas. Kaksinkertaisissa kankaissa tulee kuitenkin ottaa suunnittelussa huomioon varsimäärä, joka oli paisumassa liian suureksi. Lopulta huomasin tekeväni paljon kompromisseja vain siksi, koska en uskalla kokeilla kankaanpainantaa.
Huomasin lipuvani kauemmas unelmieni opinnäytteestä ja siinä vaiheessa ainoa vaihtoehto oli hypätä pois omalta mukavuusalueelta.

Päätettyäni liittää työhön kankaanpainannan, sain valittua sidokseksi palttinan. Vaikka kyseessä on yksinkertainen sidos, voi siitä yhdessä erilaisten materiaalien ja kankaanpainannan myötä tulla näyttävä.

Opettajan mielestä kokeilua tuli kutoa reilusti, jotta saisin taiteltua ja kokeiltua siitä erilaisia tuotteita. Loimen pituudeksi tuli 4,1 metriä. Kankaan leveys, 31 cm,  määräytyi alkuperäisen, lehtitelineeksi suunnitellun taskusäilyttimen mukaan. Loimen tiheyttä miettiessä tarkoituksena oli saada jämäkkää kangasta,joka ei saanut olla liian tiheä, että voin kokeilla loimeen paksumpiakin materiaaleja. Yhden kankaan tiheydeksi tuli 9, yhteensä ala- ja yläkankaalle se tarkoitti tiheyttä 18. Lankaluvuksi tuli 560. Loimen materiaaliksi valikoitui kerrattu pellava, joka oli luontainen valinta, kun halusin kankaasta jäykkää ja joustamatonta. Pellava on myös kaunis, kestävä ja laadukas materiaali.
 
Kokeilun alkuun kudoin erilaisia materiaaleja; pellavaa, juuttia, sisalia ja hieman erikoisempaa materiaalia, kookoslankaa. Pidemmän pätkän kudoin ohuella juuttilangalla. Kangas tuntui sillä kudottuna melko jämäkältä, kuten halusin. Se toi yksinkertaisen palttinasidoksen pintaan vaihtelua ja teki kankaasta mielenkiintoisemman.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Suunnittelu: Taskussa, taskusta, taskuun

Origamit jäivät toistaiseksi taustalle, ja viime viikon keskityin muihin säilyttimiin. Palasin kaksinkertaisiin kankaisiin ja mietin, mitä voisin saada ontelolla aikaan. Maanantai oli meillä itsenäistä työskentelyä ja pysyttelinkin sen päivän kotona ompelukoneen ääressä. Päähäni tulvi ajatuksia taskuista ja tangosta roikkuvasta säilyttimestä.


Intoa ja ideoita pursuten palasin tiistaina koululle. Selvitin ontelon eri mahdollisuuksia, millaisia taskuja sillä sidoksella olisi mahdollista tehdä. Aika äkkiä huomasin, ettei sidoksella  pelkästään päästä sellaisiin tuloksiin, joista haaveilin, vaan ompeluun olisi turvauduttava. Edessä oli uusia kokeiluja, ja ompelukone surisi jälleen. Ompelin markiisikankaasta letkumaista kangasta, joka jäljitteli kangaspuissa kudottavaa onteloa. Taitoin kangaspalan puoliksi pitkittäissuunnassa ja ompelin toiseen sivuun sauman. Seuraavaksi lähdin taittelemaan kangasta niin, että sain aikaiseksi taskuja. Alla näkyy kokeilun tulos, jonka pohjalta aloitan kudontakokeilut. Säilytin ei tangossa roikkuessa tarvitse mitään erillisiä kiinnikkeitä tai kannattimia. Tarkoitus on kuitenkin, että taskusäilyttimen saisi myös seinälle kiinnitettyä.


Jälleen idea poiki lisäkysymyksiä ja pohdittavaa. Koska olin kuitenkin onnistunut löytämään tuotteen, joka olisi mielenkiintoinen kokeilla kutoa, olin valmis suunnittelemaan koeloimea.

tiistai 8. lokakuuta 2013

Suunnittelu: Origami



perinteinen masu-laatikko





Kirsikkapuu-tapetista taiteltu laatikko on oma malli
Suunnittelun aloitin miettimällä tuotteita ja niiden rakenteita. Mietin, millaisia säilytykseen liittyviä tuotteita itse haluaisin ja tarvitsisin. Halusin niiden olevan käytännöllisiä, ihan jokapäiväiseen säilytyksen tarpeisiin vastaavia, mutta silti visuaalisesti näyttäviä ja uniikkeja.


Ensimmäisenä lähdin suunnittelemaan sisustuskoria. Yleisesti ottaen kyseessä ei ollut mitenkään omaperäinen tuote, mutta halusin ottaa haasteen vastaan  ja etsiä omalle versiolle jonkin muista sisustuskoreista poikkeavan piirteen. Opettajien ehdotuksena oli kehitellä tuotteen rakennetta niin, että ompelu jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Suunnittelin korin kutomista ontelona, jolloin siihen ei tarvitsisi ommella muuta kuin pohja.

Se ajatus jäi kuitenkin taustalle, kun aloin käsissäni pyöritellä papereita. Viikonlopun ajan päässäni hautui ajatus origameista. Seuraava kouluviikko kuluikin täysin niiden maailmassa. Aloitin etsimällä mieleisiä malleja kirjaston kirjoista ja Internetistä. Mielenkiintoisimmat mallit taittelin laatikoiksi. Kun malleja alkoi olla useampi, uskaltauduin kokeilemaan niitä kankaille. Kankaiden taitoksiin käytin silitysrautaa, ja taittelu onnistuikin hyvin. Osaan malleista jouduin käyttämään kiinnitysapuna nuppineuloja. Vaikka osa laatikoista oli kankailla tehtynä mielenkiintoisia ja lupaavia, aiheuttivat ne paljon lisäkysymyksiä. Miten ne pysyvät paikoillaan? Tarvitsevatko ne ompeleita? Millainen materiaali sopisi parhaiten tuollaiseen silitettävään ja taitettavaan koriin? Yhtä, selkeää vastausta ei ollut tarjolla, vaan jokainen mahdollinen vastaus toi eteen lisää kysymyksiä. Tämä oli sitä tuotekehittelyä.
Sen olen tässä suunnittelun lomassa huomannut, että ajatustyö ja tuotteiden kehittely vievät aikaa, eikä ideoita voi pakottaa. Välillä ajatukset menevät niin solmuun, että ainoa vaihtoehto on ottaa tuotteeseen hieman etäisyyttä. Opettaja suositteli, että jätän origamit joksikin aikaa hautumaan ja siirryn tuoteperheen muihin tuotteisiin.

maanantai 7. lokakuuta 2013

Kuvallista materiaalia













Valokuvia kesältä ja syksyltä 2013

Johdanto

Opinnäytteen lähtökohtana ovat kuvat. Kesän ja syksyn ajan olen kerännyt omaan työhöni liittyvää ja inspiroivaa kuvamateriaalia pääasiassa valokuvaten luontoa ja mielenkiintoisia muotoja. Kuvallinen materiaalini painottuu voimakkaasti mustavalkoiseen maailmaan. Viime aikoina sydäntäni lähellä ovat olleet graafiset muodot, jotka ovat pinnalla myös sisustuslehdissä ja -blogeissa. Halusin niitä sisällyttää omaan opinnäytetyöhöni. Myös luontoa ja erilaisia rakennuksia kuvatessani löysin inspiroivia kuvioita ja muotoja.

Työsuunnitelman ja ohjauskeskustelun myötä omaksi lähtökohdaksi nousi tuotekehittely ja tuotteen suunnittelu. Suunnittelun myötä etsin ratkaisuja erilaisiin säilytykseen liittyviin ongelmiin. Suunnittelen ja valmistan kudottuja tekstiilituotteita sisustukseen, jotka toimivat säilyttiminä ja yhdenmukaisen ulkomuodon myötä muodostavat tuoteperheen.